life ?

storm

mun on niin helvetin tukahdutettu olo.

mä tukahdutan itkun, puheen, kaiken.

mä en voi puhua, mä en voi itkeä.

mä en anna lupaa.

muhun sattuu, sattuu, sattuu. 

mä haluaisin repiä aivot ja sydämen vaan irti ja olla tyhjä.

mä haluaisin hakata joka helvetin ihmisen ketä en tunne niin tohjoksi ettei niitä voi tunnistaa.

miten niin mun on helvetin paha olo?

how heavy is blood?

haluaisin painaa terän mun kättä vasten,

virnistää kun veri tahraa ihon.

trauma

i just wanna be something

 

...

1000

Don't you lose your trust and your belief
Just trust me

We have to go a 1000 Oceans wide
1000 dark years when time has died
1000 stars are passing by

We have to go a 1000 Oceans wide
1000 times against an endless tide
We'll be free to live our lives

deathcore

[ voi kun löytäisin jonkun biisin joka kuvais täydellisesti mun oloa. ]

mua oksettaa - mä haluaisin oksentaa. mulla on avan järkyttävä olo. mua kuvottaa. itseni, ajatukseni, kaikki. sattuu, pistää. haluaisin niin sytytää kaikki ajatukset tuleen ja polttaa ne, kadottaa mun päästä kokonaan. mä haluan päästää irti, kaikesta. mä halun unohtaa. haluun olla jotain muuta.

In this civilization what sort of life do you picture is the one we wanted?
In this selfish egotistical struggle
What was shed was not blood, but the tears of the planet
The Earth, born so billions of years ago
The proportion of time we've been in existence is just a few seconds
We have not aided in the recovery of the planet
We have not lived our lives in order to help the earth
However, we alone have known an unblemished love

mä en oikeastaan haluaisi olla enää mitään.

screaming

mun on paha olo.

mua ällöttää.

mua ahdistaa.

mä haluan pois.

i never wanted to

mä en haluaisi päästää näitä ajatuksia pinnalle. mä en oikeasti haluaisi ajatella näitä. silti ne seuraa mua, kuin varjo ja ahdistelee. mun henkinen hyvinvointi on muutenkin vaakalaudalla - vai onko se vain tämän kaiken seurauksena tulevaa? ehkä.

mä en osaa puhua siitä ääneen, joskus harvoin mainitsen siitä, kysyn kiertäen asiaan liittyviä kysymyksiä. mä en halua myöntää asioita itselleni, mä en uskalla. musta tuntuu liikaa, ettei se ole totta. että se on typerä haave, vaikka se luultavasti on suuri tekijä, joka vaikuttaa mun elämään.

mä olen kunnolla uskaltanut puhua tästä asiasta vain yhdelle ihmiselle. muille, joillekin harvoille maininnut hieman ohimennen, mutten koskaan usko kenenkään asiasta ajattelevan sen kummempia, se on vaan ajatus joka mun päästäni silloin sattuu putkahtamaan.

se vaikuttaa mun tapaan olla, elää ja käyttäytyä. se vaikuttaa mun mielialaan. mä en tiedä miten mun pítäisi olla. mä en tiedä minä mä haluan ihmisen pitävän mua tai millaisena näkevän, minä kutsuvan, edes.

mä tarvitsen kuolettavasti jotakuta mun lähelleni. mutta samalla mä en halua ketään lähelle, mä en tahdo, että kehenkään sattuu, ainakaan minun takia. mä välttelen ihmisiä syystä, mä en osaa olla oma itseni sen takia, sen takia mä en nimenomaan tiedä, kuka mä olen. mitä mä tahdon olla.

mä en halua sanoa sitä ääneen. se repii syvältä.

lizard

voi että osaakin olla huono olo. tuli nukuttua huonosti, mun niskat/hartianseutu on aivan mielettömän jumissa ja on vaan yleinen pahaolo plus lievä ahdistus. pitäisi ehtiä 12 linja-autoasemalle (tajusin, ettei mulla ole edes minkäänlaista laukkua minne voisin mitään tavaroita laittaa!). 12:37 menee juna, mutta ensin heitän hoitokoiran omistajansa luo. toivottavasti matkaseuranikin on ajoissa ja silleen, mua ei yhtään jaksattais stressata yhtään mistään. huoh. haluaisin vaan nukkua! väsyväsyväsy!

c u @ helsingin jäähalli

breaking

tuntuu, että oon taas vähän pihalla... kujalla. itsestäni, kaikesta. mä oon ihan helvetin yksinäinen. näin talvilomalla istun päivät koneen ääressä, roolipelaan, dataan, kuuntelen musiikkia ja syön. mä hautaudun tänne jonnekin. ahdistaa. mä syön tunteisiin, tai siihen ettei niitä ole. mutta niitä taitaa olla, liikaakin. mutta en mä osaa tehdä mitään. istun hiljaa, unohdan. haluaisin nukkua. haluaisin sammuttaa virran, ottaa akun pois ja tehdä pääkoppasiivouksen. harmi ettei se oikein onnistu. ahdistaa. haluaisin, että joku voisi pitää musta kiinni, halata, puristaa tiukasti kädet mun ympärille ja antaa mulle luvan itkeä. mä en osaa itkeä yksin, mä tukahdutan sen. se ei auta yhtään, jos itken yksin. ei se paha olo häviä minnekään. yksin itkeminen ei helpota. ei vaan auta. mä en ole pitkään aikaan puhunut kellekään oikein mitään. en ole voinut, se ahdistaa.

mun päässäni taotaan:

ketään ei kiinnosta. kukaan ei halua kuulla.

invisible wall

haku alkoi tänään.

arvaa ahdistaako, kun mä en tiedä mitä ihmettä mä haluan tehdä. mitä mä haluan opiskella, missä? ja pitäisi sitä kai ihan tervettä järkeäkin käyttää, mikä olisi halujen lisäksi järkevää?

päässä pyörii tällä hetkellä turvallisuusala, hiusala, autoala - ja the suuri kysymysmerkki.

tämän asian kanssa pitäisi ehkä tämä päivä kuluttaa?

pikkuvelikin oli tulossa kylään, ilmeisesti myös yöksi tänään. ihan mukavaa.

mulla on muutenkin kaikki ajatukset niin solmussa! voi kun ne saisi auki. ,___,

mä haluaisin kampaajalle. mä haluaisin laihtua. mä haluaisin näyttää hyvältä! mä en halua että näytän suloiselta. örr, en mä halua näyttää nallelta!
 varmaan pakko mennä kampaajalla käymään kun saan taas rahaa. en kestä tätä pehkoa. tai no, ei tämä pehko ole, saisi olla pidempikin, mutta rumalta se näyttää. ei sitä saa enää laitettua. en ainakaan osaa. mua himottaisi nyt - tai no, kuten aina - rukin hiukset. miten se mies voi näyttää niin hyvältä?

crimson

there is a rain of sadness
it's fine just to remain unknown
i tremble for repose, i remembered
what do you want to see in this reeled in dream?

i dont want you to fade
let me hear, even a sigh
a small heartbeat, that isnt there
i want you come here!

unchanging dreams, if this continues on
please dont pause in your happiness
even if it doesnt need to called out but
the drowning days are piling over me

haluaisin kirjoittaa. mulla on ajatus ficciin, mutta mulla kestää aina, että saisin aloitettua sen itse kirjoittamisen. siinä on jotain vaikeaa. mietin, että jos menisin johonkin kahvilaan huomenna. se voisi olla inspiroivampaa, meinaan, kun haluaisin oikeasti saada kirjoitettua jotain.

what do you want to see in this reeled in dream?

ahdistaa olla yksin. haluan sen ihmisen jolle voisin olla se kaikkein tärkein. mutta ei sellaista ihmistä ole. mistä niitä löytää? mä en tuskin koskaan pysty uskomaan sitä, että musta oikeasti välitetään, tai, että joku voisi mua rakastaa. se on kummallista. ei se voi olla mahdollista - eihän?

i want you come here!

mä en halua olla yksin.

glass skin

My vision begins to blur,
The glass sky, the color of the wind,
The merry-go-round playing alone,
I wave,
My somehow faded voice is more important to me than my guilty conscience,
Tomorrow I sleep, leaving myself behind,
Emptier still than any tears of comedy,
Left to be just taken,
Left to be just damaged,
Here...

tänään sitten muutto. oma kämppä. tavarat on epäsiistissä järjestyksessä jotenkuten. 

mua ahdistaa. mä haluaisin itkeä. itkeä niin, että joku pitää kiinni. ihmiset on varmaan iloisia kun pääsen niitä täältä häiritsemästä. kehtaa kutsua ihmisiä kyläänkin sitten.

 mä haluisin että asiat muuttuisi. ainakin että minä muuttuisin. mä en käsitä miten edes minä itse kestän itseäni. mähän olen aivan kamala. mitä hyvää mussa on enää jäljellä? en ainakaan itse tiedä että mitä. kovin moni ei hyvistä puolistani mainitse jos niitä joskus on.

~ edit ~

en viitsinytkään jättää noin randomia postausta. pitää muuten huomauttaa, että kaikki mitä sanon, ovat niin kuin minä ne ajattelen, eivät niin kuin ne oikeasti ovat.

mä nyt vähän puran vitutustani osamaksujuttuihin! mua ärsyttää suunnattomasti kun niissä on kaikenlaisia rajoja yms yms yms! ja jollain opiskelijalla ei yksinkertaisesti ole rahaa antaa käteen 800 euroa tietokoneesta. perkele. vähän rasittavaa! vittu. mä haluan kämpille koneen! :( mutta mistäpä muka sellainen sitten......