storm

mun on niin helvetin tukahdutettu olo.

mä tukahdutan itkun, puheen, kaiken.

mä en voi puhua, mä en voi itkeä.

mä en anna lupaa.

muhun sattuu, sattuu, sattuu. 

mä haluaisin repiä aivot ja sydämen vaan irti ja olla tyhjä.

mä haluaisin hakata joka helvetin ihmisen ketä en tunne niin tohjoksi ettei niitä voi tunnistaa.

miten niin mun on helvetin paha olo?

how heavy is blood?

haluaisin painaa terän mun kättä vasten,

virnistää kun veri tahraa ihon.

city tour

th:n keikka oli ihan ok. jonotus oli perseestä. ihmiset ei osaa käyttäytä ollenkaan! onneksi siellä oli jotain mukaviakin ihmisiä.

sit yks keskustelu:
*katselee ilmapalloja taivaalla ja kaveri kattoo mua pitkään*
- hetken hiljaisuus. -
"mitä sä mietit äsken?"
"noita ilmapalloja. miten niin?"
"näytit ihan siltä kuin olisit pillua ajatellut..."

se oli vallan hupaisaa. jalat on vieläkin kipeät seisomisesta ja kaikesta aktista niillä. iri sai hienon hupparin.
minä sain myös itkeä tirauttaa muutamaan otteeseen... huh huh. nyt serkulla. 12. päivä onkin marsin keikka.

dim scene

yosh. vihdoinkin taas päivitystä.

elelen jo tosiaan yksinäni, omassa kämpässä. sain uuden koneenkin! 10,1" asuksen 3ee. en ole ennen kuullut. iskä osti. ihan sööttihän tämä on, näppäimiin menee varmaan hetki totutella.

ihanaa kun netti toimii, ei vituta enää ollenkaan niin paljoin kuin yöllä ja aamulla.

en muuten yhtään tykkää kun ihmiset ei ilmoita onko ne tulossa vai ei. tai tekee ohareita sen takia ettei 'jaksa' (ja ilmoittaa siitä mulle yhdeltätoista illalla!). loukkaa mua. haluaisin muutenkin uusia ihmisiä joihin voi luottaa.

oon katsonut gazeton -DIM SCENE- tour 09 FINAL AT SAITAMA SUPER ARENA:a tässä monta kertaa putkeen. yöstä aamuun.